YRITYS

Turun ja Porin Läänin Autotilauskeskus Oy (vieläkin kansan suussa ”Läänin KTK”) perustettiin Turussa 25.3.1962 ja kaupparekisteriin yhtiö merkattiin 24.4.1962, kotipaikkanaan Turku.

Syntyhistorialtaan yhtiö on ”maaseudun automiesten KTK”. 1960-luvulla rakennettiin Suomen tieverkko ja se toimii nykyäänkin valtakunnan pääväylänä. Tie- ja vesirakennushallituksen eli TVH:n töissä aloitti moni maanviljelijän poika kuljetusyrittämisen. TVH:n työt ovat nyt historiaa ja työtehtävätkin muuttuneet moneen kertaan. Tuolloin aloitettu ammattiautoilu jatkuu toisessa ja kolmannessa polvessa osakasautoilijana samassa yhtiössä, Läänin Kuljetuksessa.

Uusia osakasautoilijoita tuli mukaan toimintaan runsaasti ja heitä olikin jo 60-luvulla mukana noin 1500. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1967 nykyäänkin hyvin toimivaan viralliseen muotoonsa, Läänin Kuljetus Oy. Vuonna 1968 yhtiöllä oli jo 1700–1800 erilaista yksityisten liikennöitsijöiden omistamaa autoa käytettävissä.

Läänin Kuljetuksen juuret ovat syvällä ammattiliikenteessä. Yhtiön taustalta löytyy monta eri KTK-yritystä, joilla on ollut toimintaa hyvin vaatimattomasta tekemisestä aina merkittävään liiketoimintaan saakka. Vammalaan perustettiin KTK-yritys ensimmäisen kerran 2.11.1950 ja uudelleen 15.10.1954. Vammalan KTK ei tietojen mukaan päässyt kunnolla alkuun ja toiminta siirtyi ”Läänin KTK:n” ensimmäiseksi aluetoimistoksi Vammalaan 15.10.1965. Tämän jälkeen aluetoimistoja perustettiin Parkanoon 1967, Ikaalisiin 1971, Kankaanpäähän 1973 ja Uuteenkaupunkiin 1978.

Näistä toimistoista 90-luvun laman jälkeen jatkoivat vain Vammalan ja Parkanon toimistot. Salon Autotilauskeskus fuusioitui ensimmäisenä yrityksenä Läänin Kuljetukseen 1972 ja toimi siitä lähtien yhtiön Salon aluetoimistona aina vuoteen 2019 asti. Porin seudulla toimi yhtiön alkuvuosista lähtien ”aluetoimisto” aluepäällikkö Pertti Rantasen kotona. 1980 avattiin Ulvilaan yhtiön ensimmäinen kallioalue ja tuolloin Porin aluetoimisto siirtyi nykyiseen paikkaansa.

Halikkolainen kuorma-autoilija Jalmari Voitto esitti paikallisessa kuorma-autoilijoiden yhdistyksen kokouksessa 1936, että perustetaan konttori, josta asiakkaat voivat tilata autoja ajoon. KTK-nimeä ei tuolloin luonnollisestikaan ollut vielä käytössä, mutta tuo ajatus perustaa kuorma-autojen tilauskeskus oli ensimmäinen Suomessa. Ajatus jäi kytemään, ja 1937 silloisen Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton (HKL) sihteeri, varatuomari Tauno Cederin aloitteesta perustettiin Suomen ensimmäinen KTK Saloon. Ceder oli kesällä 1937 Ruotsissa paikallisen kuorma-autoliiton kokouksessa ja toi sieltä Suomeen vastaavan KTK-liikeidean. Salon Autotilaus aloitti toimintansa 1.10.1938 ja yhtiö fuusioitui Läänin Kuljetukseen 1972.

Konserniksi Läänin Kuljetus muuttui vasta vuonna 2004, kun yhtiö osti Hämeenkyrön Kuljetus Oy:n osakekannan. Hämeenkyrössä KTK-toiminta alkoi 1965 maansiirto-, sora- ja maarakennustoimintana. Hämeenkyrön Kuljetus sulautui emoyhtiöön 1.1.2009. Konsernimme laajeni elokuussa 2007 tamperelaisen maarakennusliike Veikko Helander Oy:n osakekaupalla. 1.6.2009 alkaen yhtiö toimi LK Tampere Oy -nimellä ja heinäkuussa vuonna 2011 myös se sulautettiin emoyhtiöön. Emoyhtiön infran liiketoiminta vahvistui Varsinais-Suomen alueella merkittävästi vuonna 1973 perustetun Marttilan Maanrakennus Oy:n kaupalla lokakuussa 2008. Yhtiö jatkaa toimintaa tytäryrityksenä ja vastaa nykyään kaikesta konsernin maarakennusurakointiin liittyvästä liiketoiminnasta.

Turun KTK Oy:n liiketoiminnot sulautettiin Läänin Kuljetukseen heinäkuussa 2005. Kauppa toteutettiin suunnatulla osakeannilla. Turun KTK muuttui samalla Turun KTK Holding Oy:ksi ja sen omistus Läänin Kuljetuksesta suurimpana yksittäisenä omistajana vahvistui. Turussa toimivat jo vuosina 1925–1939 monet kuorma-autopirssit, alkuun mukana oli myös hevosmiespirssejä. Turun KTK aloitti toimintansa vuonna 1946, toimipaikka oli kahvila Pinellan alakerrassa Porthanin puiston laitamilla Aurajoen rannassa. Turun KTK hankki vuonna 1948 ensimmäisenä KTK-yrityksenä kaivinkoneen, amerikkalaisen Harnischfegerin. Voidaanko tästä katsoa nykyisen Läänin Kuljetuksen infraliiketoiminnan alkaneen?

Läänin Kuljetuksen, KTK Lahti osk. ja Etelä-Karjalan KTK Oy:n väliset neuvottelut aloitettiin syksyllä 2009 ja projekti saatiin virallisesti päätökseen 2011, kun seuraava fuusio tapahtui. Tämän hankkeen myötä toimivien yhtiöiden mukana myös ennestään värikäs KTK-historia Läänin Kuljetuksessa laajeni. Lahdessa on myös vanhat ja perinteikkäät KTK-vuodet takana. Alkanut talvisota syksyllä 1939 katkaisin suunnitellun KTK-yrityksen perustamisen, mutta heti sotien jälkeen asia oli taas tapetilla ja KTK aloitti toimintansa kuorma-autoilijayhdistyksen liitännäisenä 1946.

Lahden KTK:n omistamasta Lahden Tavaratakseista tuli samalla Läänin Kuljetuksen tytäryhtiö. Myöhemmin konsernin rakennetta yksinkertaistettiin ja Läänin Kuljetus Oy:n logistiikan liiketoiminnot yhdistettiin Lahden Tavarataksit Oy:n alle. Samalla konsernin tytäryhtiö muutti nimensä 1.1.2018 Tavarataksi Finland Oy:ksi.

Viimeisin yrityskauppa tapahtui kesällä 2019, kun Kymen KTK (Pohjois-Kymen KTK osk. ja Kotkan Kuljetus osk.) sulautui Läänin Kuljetukseen.

Ensi vuonna 60 vuotta täyttävän Läänin Kuljetuksen juuret ovat huomattavasti syvemmällä suomalaisessa kuljetushistoriassa. Vahva kokemus ammattiliikenteestä, logistiikasta ja infrasta on luonut vankan pohjan, jonka varaan voimme edelleen myös tulevina vuosina yhtiötä kehittää. Tärkeimmät tekijät kehitystyössä ovat olleet ja ovat edelleen osaava ja motivoinut henkilöstö ja johto, yhtiön hallinto sekä tiiviissä yhteistyössä toimivat osakasautoilijat. Taustavaikuttajia ja lukuisia yhteistyötahojakaan ei tule unohtaa. Asioiden eteen on tehty töitä, Läänin Kuljetuksessa on aina ollut positiivinen yhdessä tekemisen meininki. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa ja voimme tarjota asiakkaillemme edelleen parasta palvelua oikeaan aikaan, kilpailukykyiseen hintaan ja laadukkaasti.

Tulevalla toimintakaudella Läänin Kuljetus -konserni tavoittelee kannattavuutta ja kasvua keskittymällä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen kaikilla liiketoimintamme osa-alueilla, sekä hyödyntämällä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Kiinnitämme erityisesti huomiota myös henkilöstön hyvinvointiin. Kannustamme kaikkia ottamaan vastuuta sekä omasta työstään että yrityksestä.